Voi Metro Minkä teit! Bussit Meiltä veit...

Jos rakastat metroa, ei kannata lukea. Jos asut tulevan länsimetron varrella ja matkasi helpottuu, älä vaivaudu. Jos tulet muuttamaan johinkin niistä taloista, joita metron varrelle on survottu, et ehkä välitä siitä mitä siinä oli aiemmin. Minä en voi kyllä muuta kuin kyseenalaistaa koko länsimetron...

Aloitetaanko vaikka siitä, että siitä ei oikeasti ole kuin noin kymmenen vuotta, kun saatiin valmiiksi muutama vuosi työn alla ollut jätttiurakka: Suomen suurin ja nykyaikaisin linja-autoasema: Kampin Kauppakeskus.

 Eikä se muuten ihan pienellä budjetilla valmistunut! Muistan miten sitä monttua rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa... Huoh! Ja miten siitä tuli niin hieno, kaikki bussit tulee samaan paikkaan, ei tarvitse enää värjötellä pakkasessa ja tuulessa ulkona - niin näppärää! Olihan se. Ja on!
Mitä hölmöläisten hommaa tuhota tämä kaikki käyttökelvottomaksi?

Tämmösen linkin löysin muuten Kampin alkuajoista

No, entä sitten Länsiväylä? Eikös sitä juuri ole pari vuotta sitten paranneltu, että sinne mahtuu kulkemaan - on erikseen bussilinjat ja kaikki? Bussit on mennä posottanu aamuseitsemästä lähtien omaa kaistaansa, täynnä ihmisiä keskustaan ja sieltä poispäin. Nyt loppuu sekin lysti. Puut kaadetttiin ihan surutta ja laitettiin suoja-aidat (sen vähenevän automäärän takia?) ja bussit ajetaan varikolle.

Entäs ne Espoon poikittaiset linjat? Niin kauan kun olen Espoossa asunut on niitä hierottu ja hinkattu, jotta joka niemennotkosta ja kadunkulmalta päästään tasavertaisesti kulkemaan ja suositaan joukkoliikennettä, jottei autoja tulisi lisää kokoajan... Eli on suunniteltu sisäiset linjat niin, että aina joku Espoon bussi tuo ja vie jonnekin sopivaan kohtaan - eli kuinka paljon tähän on kulutettu aikaa ja energiaa (lue: rahaa! = veromarkkoja), jotta kaikki on saatu toimimaan. Paljon!

Väitän, että tämä on puhtaasti poliitttinen juttu. Ja mitä meille kerrottiin, kun metroa "suunniteltiin" (tai olikohan se päätös jo tehty ennen?) - eipä juuri muuta, kuin että miten metrolla pääsee näppärästi suoraan Helsinkiin. Eikö bussilla ole sitten päässyt paljon helpomminkin?  - ja nimenomaan suoraan, ilman vaihtoja? heh. Mikä on se todellinen syy?

 Mitä EI kerrottu? Sitä, että metron varjolla tuhotaan metsiä, kaadetaan puut, jyrätään kalliot, murskataan kauniit maisemat.  Sitä, että metroradan varrelle rakennetaan todella paljon uusia taloja, mikä on toisaalta hyvä, toisaalta huono. Metron rakentamisen varjolla voidaan rakentaa uusia keskuksia metron suuaukkojen ympärille. Paljon rakennetaan ns. poikkeusluvilla (mikä ihmeen poikkeus se metro on, kun sitä on vuosia suunniteltu?) jolloin kokonaiskuvaa ei hahmoteta eikä siitä välitetäkään samallalailla - rakennetaan vain hulluna tietyt paikat tukkoon...

Eikä sitä puhuttu koskaan halaistua sanaa (!), että parikin kilometria metroalueen ulkopuolelle jäävät alueet ovat pahasti paitsiossa, koska bussilinjat EI enää kulje! HALOO! Miten ihmeessä tämä on mahdollista? Mitä sille kallliille bussikalustolle tapahtuu? Mihin ne uudet hienot bussit viedään - bussien hautausmaalle vai myydäänkö ne jonnekin maalaiskuntiin? Tuskin. Kuinka monta bussikuskia jää työtttömäksi tämän takia? Kuinka monta äitiä lapsineen ja kauppakasseineen tai vanhusta rollattoreineen joutuu köpöttelemään kauemmas päästääkseen liittymälinjaan, josta Matinkylän sulatusuuniin ja sieltä vasta siirtymään Helsinkiin? Taitaa jäädä lapset ja vanhukset kohta kyydistä. Enkä koululaiset, jotka ovat päässeet bussilla muutaman kilometrin matkan kouluunsa?

Myös se jäi mainitsematta aikoinaan, että metron varrella olevien asuntojen vuokrat nousevat, varmasti myös osakkeiden hinnat. Vaikuttaako se alentavasti niihin, jotka jäävät radan ulkopuolelle? Eikä siitä ollut puhetta, että tulee paineita korottaa lippujen hintoja. Tietenkin. Pitäähän tämä lysti jotenkin saada rahoitettua ja lipputulojen nousu on yksi apu siihen.

Mitä ihmettä varten on rakennettu vuosia bussilinjoja Länsiväylälle - ja nyt kaikki rakennelmat ajetaan alas! Voisiko joku kertoa MIKSI ihmisiltä viedään päätäntävalta siihen, haluaako käyttää bussia vai metroa liikkuakseen paikasta toiseen? Ja entä jos - ja kun - metroon tulee joku ongelma? (En halua olla pahanilman lintu, mutta se on vain ajan kysymys - joku sähkövika tai vastaava riittää). Mistä ne kaikki sata bussia rahdataan pikapikaa kuljettamaan suuria massoja töihin ja takaisin - ja mitä se tulee maksamaan? Miljoonia. Miten me hiljaa hyväksymme tämän kaiken?

Onhan se varmaan kiva mennä metrolla suoraan ytimeen,  jos satut asumaan siinä radan varrella. Omalta osaltani väitän, että heikentää kummasti intoa pistäytyä keskustassa. Ehkä joku muukin ajattelee niin? Onhan se eri asia istua rauhassa puolisen tuntia lämpimässä bussissa kaunista vaihtelevaa maisemaa katsellen tai sitten vaihtaa vartin välein välinettä ja joutua kävelemään pidemmät matkat ehkä vielä kauppakassien kera - ja istua sen kauniin merimaiseman ajan pimeydessä? Ei kiitos.

Miten tämä edistää vihreätä linjaa? Vitsivitsi. Ei tietenkään mitenkään. Jos ennen pääsit syrjäisemmältä paikalta suoraan bussilla alle puolessa tunnnissa Kampin suojaisaan terminaaliin ja suoraan Helsingin sydämeen - nyt joudut kävelemään ensin vaikka kilometrin, odotat tuulessa tai tuiskussa ohiajavaa syöttölinjaa, vaihdat, kuljet rappuset ylösalas, odotat metroa, vaihdat siihen - kaikkien ostosten, lasten, vaunujen tai vanhusten kera. Käytännössä jokainen tietää, että autoilu lisääntyy. Ihan turhaa oli kaikki kuvitelmat siitä, miten metron myötä autoilu vähenee ja metro on niin vihreä ja blaa blaa. Anteeksi nyt vaan. Iltasadut on erikseen. Tämä on totisinta totta.

Miksi ei voitu alunperin tehdä vaikka jotain raitiovaunun tyyppistä linjastoa - joka olisi täydentänyt bussilinjoja Helsinkin, ei korvannnut niitä! Väitän, että metrosta hyötyy ainoastaan ne, jotka asuvat juuri siinä radan varrella. Ja poliitikot, jotka niitä diilejä ovat tehneet ja siitä rahat käärineet. Rakennusfirma. Talonrakentajat. Puiden kaatajat.

Miksi ihmiset ei saa itse päättää millä kulkevat? Miksi ei koskaan halaistua sanaa sanottu siitä, että jos metro rakennetaan, bussilinjat lakkautetaan? Vai onko totuus se, että jos bussilinjat jäisi ennalleen - ei metron käyttöastetta saataisi mitenkään täytettyä, koska sitä käyttäisi vain ne, jotka ovat suoraan radan varrelle muuttaneet? Eli potiittinen päätös. Missä holhousyhteiskunnassa me asutaan? Missä on se vapaus valita?

Ja sokerina pohjalla: kuinka moni, joka on sitä mieltä, että metro on hyvä juttu - tulee itse käyttäneeksi sitä? Ja jätttää sen auton kotiin. Kysyn vaan. Pelkäänpä pahoin, että autojen määrä tulee räjähdysmäisesti lisääntymään metron myötä. Se ei liene ollut tarkoitus. Aika moni tuntuu kuitenkin siirtyvän autokaupan puolelle helpottaakseen arkeaan.

Ei mulla muuta. Paitsi, että niitä kommentteja saa toki jättä - puolesta tai vastaan. Sana on vapaa. Metron valinta ei.

Mun Pinaattiyllätys

Tänään halusin kokkailla jotain vähän erilaista. Kikherneistä. Hmm. Ajatus lähti siitä, että eilen pistin kikherneet likoomaan * ja niistä teki mieli jotain hyvää tehdä.

• *  Vinkki: Kikherneiden liotusohje: laita isoon kippoon n. 3 dl kuivia kikherneitä paketista. Kikherneet turpoavat liotessaan. Lisää vettä niin, että ne peittyy ja ylikin.. Anna liota yön yli tai 8h. Kaada vesi pois. Laita uusi vesi kattilaan ja keitä hiljaisella tulella n 45 min. Alussa tulee vähän vaahtoa, jonka voit reikäkauhalla poistaa. Älä lisää keitinveteen mitään mausteita! Kun ovat kiehuneet, voit ottaa kikherneiden keitinveden talteen, siitä voi tehdä vaikka marenkeja! Muuten kaada lävikön läpi, anna jäähtyä ja laita muutamaan pakastepussiin aina 2 dl kerrallaan - se on sellainen yleinen määrä, mitä pieneen määrään ruoanlaitossa menee. Jätä 2dl käyttöön tätä varten. Vola`! Kikherneet ovat valmiita käytettäväksi!  On paljon edullisempaa kuin ostaa valmiina tölkeissä eikä kuormiteta ympäristöä niillä. Kerralla kannattaa tietysti tehdä vähän isompi määrä.

Eli teki siis mieli kehitellä kikherneistä  jotain herkullista. 
Mä kehittelin tämmöisen: PINAATTIYLLÄTYKSEN -  mun versio intialais/nepalilais-tyyyppisestä currykastikkeesta riisille.
Tästä annoksesta tulee kahdelle nälkäselle, nippanappa kolmelle. Tuplaa annos, jos 4 on henkeä syömässä.

Ainekset  Pinaattiyllätyksen tekoon:
Aloitetaan näillä:
2 dl liotettuja & keitettyjä kik herneitä (tai purkista)
6-7 palaa pakastepinaattia
vajaa 2 dl vettä

Laita vesi pieneen kattilaan ja lisää pakastepinaatit. Anna kiehahtaa ja sulje levy.

Sitten ne yllätykset: eli lisää ne liotetut, keitetyt kikherneet. Sitten otetaan esille zum-zum-kone (mä kutsun sitä siksi;) - ja kun nämä on hetken jäähtyneet niin soseutetaan kaikki zumzumilla pienemmäksi. Kas näin:

• Ajattelin soseuttaa nää koostumuksen vuoksi - ja kieltämättä myös siksi, että meillä ainakin asuu kotona epäluuloinen lapsi, joka ei mitään kikhernepallukoita vapaaehtoisesti suuhunsa pistä - eikä niitä oikein naamioida pikku perunapalleroiksi tai muuksi. Ja koska tiedän miten paljon hyvää tekeviä vaikutuksia (mm paljon proteiinia ja ravintokuitua)  kikherneessä on, sen lisäksi, että se on maittavaa, joskin aika mietoa  - niin ihan yksinkertaisesti ajattelin helpottaa tässä kohtaa omaa elämääni ja huiputtaa (aivan oikein: huiputtaa) lasta tekemällä tästä helppoa sosetta, jonka sitten lisäsin muuhun kastikkeeseen. Lopputulos oli kyllä aivan mielettömän hyvä, vaikka itse sanonkin!

Siinä samalla, kun pinatit sulaa vedessä, voit ottaa jo esille pannun  ja seuraavat aineet:

puolikas sipuli

2-3 valkosipulin kynttä (laitoin 3)

pala paprikaa (jos on kaapissa, laitoin reunat & kannat mitä jääneet)

pala inkivääriä  

t-2 tll curryä

1 tl garam masala - maustetta

1 tl suolaa 

keijua tms rasvaa sipulien paistamiseen

Eli leikkaa pieniksi paloiksi sipulit, valkosipulit ja paprikan pala. Laita sipulit paistumaan, kuullota pehmeiksi ja lisää valkosipulin kynnet sekä vähän juuri raastettua inkivääriä. Ja ne paprikan palaset. Anna hautua hetken aikaa. Lisää sitten mausteet.

Vinkki: Yleensä inkivääriä on hyvä hieman leikata, ettei kuoret tule mukaan raastettaessa: ota ne pienet palat talteen ja nakkaa teesiivilään: voit sitten iltaeellä lisätä siihen vihreää teetä ja anna hautua hetken pidempään - tekee hyvän säväyksen.

Tässä vaiheessa voi ottaa kattilan esille ja laittaa sopivan määrän vettä kiehumaan. Lisää  & keitä

2 dl (basmati) riisiä  tai riippuu montako syöjää on.

Avaa:
1 prk paseerattua tomaattia
1 tlk kookosmaitoa

Kaada ensin kastikeaihioon pannulle toisessa pikkukattilassa sulatetut ja soseutetut kikherneet pinaatin kera. Lisää sen jälkeen  n 4 rkl paseerattua tomaattia sekä vajaa puoli tölkkiä kookosmaitoa. Sekoittele, hämmentele, maistele.

Voit puristaa vielä
vähän sitruunanmehua/limeä joukkoon

Riisit alkaa kohta olemaan kypsiä. Kastike saa hautua vielä vaikka sen 10 min. ihan pienellä lämmöllä sillä aikaa, kun katat pöydän. Sitten vain kauniisti tarjolla ja ei muuta kuin bon appetit!

Oli muuten niin nälkästä porukkaa, että unohdin kokonaan ottaa kuvan valmiista annoksesta, mutta osaatte kuvitella miten herkulliselta tuo näyttää (ja maistuu) riisin kera, eikö?

Ja kiitos: otan  taas oikein mielelläni vastaan kommentteja ohjeesta/miltä maistui :) 

Keltaista Energiaa Sitruunasta

 Sitruuna. Ah tuo ihana keltainen kaunis "etelän hetelmä"!

Sitruunasta on moneksi. Sillä on paljon piristäviä ja hyvää tekeviä vaikutuksia. Kaikkea ei vain aina tahdo muistaa. Ensi kerralla, kun käyt sen verkkopussillisen sitruunoita ostamassa, kokeile jotain näistä:

Sitruunavesi. Jos puristat veteen paljon sitruunaa, suositellaan se juotavaksi mielummin kerralla, eikä pitkin päivää, koska sitruunassa on paljon happoa - eli ei nyt kuitenkaan sitruunakaupalla kannata niitä "juoda", ettei vaikuta hampaiden kiilteeseen. Tai no, onhan tuohonkin monta mielipidettä. Toisaalta, sitruuna sisältää myös kaliumia, joka tasapainottaa kehon nesteitä, eli hyvä juttu. En silti suosittele heti aamuisen sitruunaveden jälkeen pesemään hampaita, ettei hampaiden kiille vaurioidu (=pese mielummin vähän ennen).

Yskä. Sitruunan mehu saattaa myös helpottaa yskään - ainakin sitruunaöljyä käytetään yskänlääkkeissä, koska se irrottaa limaa. Toisaalta - eihän lääkärit enää nykyään juurikaan yskänlääkettä määrää: yskä lähtee yskimällä...

Kodinhoidossa:
Sitruunoita  voi käyttää siivouksessa apuna. Sen lisäksi, että siitä tulee ihanan raikas tuoksu (ilmankos sitä teollisesti lisätään pesuaineisiin) voit käyttää sitä vaikka seuraavasti: Ota puolikas sitruuna ja hinkkaa sillä hanat ja huuhtele vedellä - tulee muuten kiiltävän puhdasta! Sama pätee luonnollisesti keittiön altaaseen - ei tarvitse turhaan heti käyttää niitä järeitä puhdistusaineita!

Sitruunan tuoksusta voi tosiaan nauttia laittamalla tuoksukynttilän veden sekaan muutama tippa sitruunasta puristettua mehua - sitruuna tunnetusti piristää, joten polttele kynttilää siinä silloin, kun päiväaikaan kaipaat piristystä. Illalla nukkumaan mennessä laita mielummin vaikka laventeliöljyä, joka hellästi saattelee untenmaille.

Keittiössä...
Teenjuojana tulee  ensimmäisenä mieleen sitruunaviipale teehen puristettuna - tekee pikantin maun. Ja olen joskus lukenut, että se jollain lailla tepsii myös (tosin pienemmässä mittakaavassa) myös päänsärkyyn - en tiedä, kun onnekseni harvoin poden sitä lajia. Teekupistani aion kuitenkin nyt nauttia...

Muistan joskus lukeneeni, miten sitruunaa on hyvä käyttää ruoanlaitossa - muistathan aina pestä kuoret jos raastat sitruunankuoria mauksi - sen sisältämän pektiinin takia. Se nimittäin voi auttaa siihen, ettei verensokeri pääse liian nopeasti laskemaan. Eli silloin myös tulee kylläiseksi nopeammin. (tosin en muista paljonko sitruunaa pitää laittaa, jotta tuo vaikutus toimii).

Ja jos sitruuna on päässyt kuivahtamaan ja olet heitttämässä sen jo pois - stop tykkänään! Halkaise sitruuna ja laita vaikka toinen puolikas jääkaappiin imemään mahdolliset pahat hajut siihen (ja heitä sitten vasta pois) ja käytä toinen siihen, että hierot sen leikkuulautaaasi. Sitruunassa on luonnollista desifiointiainetta. Ja leikkuulautasi, jonka päällä olet pilkkonut ne valkosipulit ja paljon muutakin -  raikastuu hetkessä sitruunan mehulla ilman mitään hankaavia voimakkaita aineita!

Kauneudenhoidossa....
Sitruunamehusta ja - toisesta keittiön ihmeaineesta: ruokasoodasta - voit sekoittaa pienen tahnan ja sivellä sitä kyynärpäihin, jos ne tuntuvat hilseileviltä tai kovilta. Kyynärpäät pehmenee miltei silmissä! Miksei sama toimisi jalkapohjiin? Sopii kokeilla.

Nyt taidankin tehdä itse sen, että puristan yhden sitruunan mehun ja sivelen sitä hetkeksi kasvoille (ei silmien lähelle) ja pyyhin sen sitten vartin päästä pois, kun se on ensin desinfioinut ihon epäpuhtauksia... ja sitten tähän loppuun sitruunamehuun upotan kynnet ja annan olla viitisen minuuttia - sitruunamehu hoitaa hellästi myös kynsinauhoja ja kynsiä. Sitten on taas hyvä naputella ja taputella ;)

Mihin Sinä olet käyttänyt sitruunan keltaista energiaa? Olisi kiva, jos jaat ajatuksesi kommentteihin.

Suolaiset Herkkupasteijat

Jos haluat tehdä hyviä suolaisia pasteijoita, joihin tulee suorastaan himo - niin tässä on maistuva ohje! Olen tämän jostain  muistaakseni vegaaniyhteydestä aikoinaan kopsannut ja sitä sitten vähän modifioinut omaan makuun sopivaksi. Nämä kyllä kelpaa asetella tarjolle  - ja ne menee  kuin kuumille kiville lihansyöjillekin! (vaikka onhan tämä maku paljon hienostuneempi).

• Tosin täytyy sanoa, että nautin aina yhtä paljon siitä pienestä viipyvästä hetkestä, kun joku vieras on juuri syönyt hyvällä ruokahalulla jo ainakin yhden ja kehuu miten mmmm onpas mmm hyviä - ja kuulee kun kerron jollekin epäilevälle tuomaalle siinä vieressä että näissä onkin jauhalihan tilalla soijarouhetta - niin se hetki, kun se suupala pysähtyy matkalla suuhun - ah, kun sen voisi ikuistaa. Hih! Seuraavassa hetkessä se kuitenkin sujahtaa suuhun. Kieli lipoo huulia ja sormi pyyhkii murut suupielistä. ja niin taas yksi ennakkoluuloinen tuli saatua makuaistin kautta huomaamaan, ettei kaikkea aina tarvitse tehdä niinkuin aina ennen...  ja on hyvä välillä avartaa ;)

Näitä on kiva tehdä! Joten varaa aikaa puolisen tuntia ainakin. Tämä annos on tämmöiseen iltapala-osastoon - eli tästä annoksesta tulee noin 25 pientä herkkupasteijaa. Jos taas vieraita varten teet, kannattaa tuplata annos, saat olla onnellinen, jos jotain jää iltapalalle! :)

Eli siis näin loihdit SUOLAISET HERKKUPASTEIJAT

Aloita näillä aineksilla: 

• 1 pieni sipuli tai puolikas isommasta
• 1-2 valkosipulin kynttä
• 100 gr herkkusieniä
• loraus rypsiöljyä

Silppua sipuli pieneksi, samoin valkosipulinkynnet. (Muistathan painaa valkosipulia ensin veitsen lappeella niin se leikkautuu paremmin). Huuhtele sienet ja leikkaa pieniksi paloiksi.

Kuumenna öljy pannussa. Lisää sipulit paistumaan ja kuullota pehmeiksi. Lisää sitten sienet.

0,5 tl balsamiviinietikkaa
1 tl paprikajauhetta
1 tl jeeraa (myös nimellä juustokumina)

Mausta sipulisieniseos balsamiviinietikalla ja mausteilla. Anna paistua miedolla lämmöllä.

1 dl soija rouhettta (tumma tai vaalea - kumpikin käy)
3-4 rkl Taco tai Fajitas-mausteseosta (pikku pussi)
muutama aurinkokuivattu tomaatinpalanen 
1 dl keitettyä vettä, johon olet lisännyt 
1/2 kasvisliemikuution

Leikkaa aurinkokuivatut tomaattisiivut pieniksi paloiksi. Kun sienisipuliseos on paistunut niin kauan, ettei sienistä enää irtoa nestettä lisää aurinkokuivatut tomaatit, kuiva soijarouhe ja pussista maustetta makusi mukaan. Kääntele seosta pannulla hetki  ja lisää sitten vähän kerrallaan kasvisliemi. Lisää aina vettä vasta kun soijarouhe on paistettu ensin kuivaksi.

vajaa 1 dl kaurakermaa (suosittelen Plantin - oranssi purkki-  se vaan on niin ihanan täyteläistä)

Kun seos alkaa olla valmista - eli soijarouhe on turvotettu nesteessä, lisää vielä kaurakerma, sekoita ja anna paistua vielä hetki. Voit jo sulkea hellan tässä vaiheessa.

Voit siirtää taikinamassan toiseen astiaan odottamaan (äläkä maistele sitä liikaa, muuten se katoaa).

8 lehtitaikinalevyä
Nosta pannu sivuun. Laita uuni 225 asteeseen ja ota lehtitaikinalevyt sulamaan yksitellen pöydälle.

• Jostain syystä mä tuppaan aina laittamaan liikaa täytettä pasteijoihin ja sitten ne pursuu ja paisuu uunissa...(ku pullataikina...) -  joten nyt halusin tehdä näistä pieniä, söpösiä suupaloja. 

Eli puolitin ensin noi sulaneet levyt ja sitten vielä puolitin nekin! Ja niitä pieniä voi vielä pikkuisen venytellä käsin tai kaulimella, jotta sinne mahtuu sitä täytettä ;)

(Kas, ystävättäreltä saatu muumikin pääsi kuvaan;) ) 

Laita sitten valmista täytettä reilu teelusikalinen jokaisen palan toiseen puoliskoon, taita ja painele haarukalla reunat kiinni. Tästä tulee pelllinen maistuvia pasteijoita. Ennen kuin laitat uuniin, voitele pasteijat vielä kaurakermalla - tulee kaunis herkullisen ruskea pinta. Paista sitten noin 12-15 minuuttia.

Vinkki: Koska haluat varmaan tarjota nämä vieraillesi - tai itsellesi - silloin kun ne maistuvat parhailta: eli lämpiminä - niin tee Herkkupasteijat muuten valmiiksi jo vaikka tuntia, paria ennen ja voitele ja laita uuniin vasta puolisen tuntia ennen vieraiden tuloa.

Ja sitten vain herkuttelemaan!

Voih! Nämä on niin herkullisia, että katoaa käsistä ennenkuin ehtii tarjolle asettaa ;)

Olisin iloinen, jos jätät kommenttisi tästä reseptistä tai miltä se maistui!

PS. Koska tein nyt viimeksi itse tupla-annoksen vieraita varten ja siitä jäi pieni annos täytettä, herkuttelin seuraavana päivänäkin: lämmitin pannulla täytteen ja heitin muutaman tomaattiviipaleen kaveriksi lämpiämään - ja tummaa leipää. Nam!

Teekupposen kera tää oli mulle ihan riittävä lounas ;)

Juhlamekon uudistus

Vaatekaappiani läpikäydessä olen jättänyt jäljelle jotain kauniita vaatteita, joita en halua heittää pois, koska pidän kuosista tai leikkauksesta tai jokin vaatteessa miellyttää. Tässä Voglian mekossa ihana samettimainen liekehtivä kangas. Valitettavasti se on jo marinoitunut kaapissa jonkin aikaa enkä enää mahdu sen edustamaan kokoon 34. Joten mietin - samalla kun konmaritustakin on tullut vaatteiden osalta tehtyä - että tuottaako se iloa ja jos ei näin, niin ehkä pienellä modifioinnilla?

Annoin siis juhlamekolle vielä toisen mahdollisuuden. Muistin, että minulla oli pieni pala ihanaa vähän mustalaistyyppistä glitterimäistä kangasta, josta olin tehnyt muutamia kauniita enkelikorttipussukoita, koska minulla on satunnaisesti enkelikortteja myynnissä ja ne täytyy pitää arvonsa mukaisesti mukana.

tässä mallliksi enkelikorttipussukka ja -liina toisesta kauniista kankaasta tehtynä. 

Niinpä kaivoin sen kankaan esille ja jes! 

Värimuistini ei pettänyt tälläkään kertaa - tämähän sopii täydellisesti!

Koska mekossa menee vetoketju selässä, ei voinut selkäpuolelle juuri muutoksia eikä lisäyksiä tehdä. Niinpä päätin ihan surutta leikata kankaan edestä suurinpiirtein symmetrisesti (mä luotan aika paljon mutu-tuntumaan, heh - aina jaksa mitata niin pilkun tarkkaan) miltei ylös asti - itseasiassa kainaloihin saakka avasin kankaan. Koska koon 34 hihat ei myöskään enää kauniisti istuneet ja tätä kangasta riitti, sai nekin lähteä. Laition vanhat hihat kankaan päälle ja leikkasin - noin suurin piirtein - isommat hihat.  Ja sittten ompelukone laulamaan! 

 Olihan siinä vähän vääntämäistä. kankaan leikkasin ihan samanmittaiseksi ja aika nätisti ne tossa yhdistyy olalla uuteen hihaan, joista tein samalla myös pikkusen pidemmät.

Sisällä oli tietenkin alushame, jonka olin ihan töykeesti keskeltä leikannut kahtia, jotta mahtuu mekko nykyisen ihanan itseni päälle, hehe, eli siihen piti vielä pieni lisäpala ommella, jottei jää repsottamaan. Minusta tästä tuli aika kiva. Ainakin se sai jäädä kaappiin iloa tuomaan, ja ehkä vielä pääsen sitä joku kaunis päivä johinkin hienoihin juhliin tuulettamaankin!

Olen itse tyytyväinen tähän - mielummin näin, kuin että olisi joutanut johonkin uffaffaan tai kierrätyskeskuksen lumppukoppaan. Nyt mekko sai lisää vuosia.

Olisi kiva kuulla mitäs olet mieltä - kannattiko modifioida?

EDIT: meinas unohtua kuva siitä mainitsemastani samasta kankaasta tehdystä pussukasta! Kas tässä:

Ihan paras Mamman Makaronilaatikko

Olen kokeillut erilaisia makaronilaatikoita tässä matkan varrella ja nyt kun siirryin vegaaniosastoon on nämä näppärästi ruvennut pikkuhiljaa syntymään ilman sitä jauhelihaa. Aiemmin nimittäin tein vielä lapselle jauhelihamakaronilaatikkoa - ja koska itse en punaista lihaa ole kitusiini laittanut kohta 15v vuoteen, tein itselleni sitten jotain muuta. Yleensä en juuri paljonkaan, vähän mitä sattui makaronia jäämään ja kurkkua tai tomaattia jääkaapista löytymään.

Tuntui ihan hölmöltä, että kun en itse halua syödä eläimen lihaa niin mksi sitä sitten lapselle ostan ja syötän? Niinpä aloin pikkuhiljaa tekemään lapsellekin niin, että ihan vaivihkaa teinkin osan soijarouheesta ja sekoittelin jauhelihan joukkoon - eli totuttelin eri makuun ja koostumukseen.

Soijarouheestakin olen kokeillut erilaisia versioita - yksi on aivan mainio, jossa kaikki aineet vaan laitetaan kuivana vuokaan ja nesteet päälle ja uuniin - ihan loistava! Huomasin tosin, että jos en laittanutkaan tarpeeksi nestettä, saaattoi makaronit kuivahtaa. Oletko muuten miettinyt miksi ihmeessä makaroneja pitää ensin keittää 10 min ja sitten vielä uunissa muhituttaa 45 min? Hirveä vaiva ja itseasiassa ihan turha niitä on keitellessä pehmittää etukäteen... Niinpä sitten kehittelin oman ohjeeni:  IHAN PARAS MAMMAN MAKARONILAATIKKO! 

Laita vajaa litra vettä kiehumaan.  Vinkki: keitä vesi suoraan teevedenkeittimessä, tulee nopeasti.  

Ainekset - ja ohje:

• 1 pss (400g) tummia makaroneja
• 1 dl hernerouhetta (ei välttämätön, jos ei ole, käytä 2 dl soijarouhetta, ks alla)
• 1 kasvisliemikuutio
• 1 rkl oluthiivauutetta
• kiehuvaa vettä n 6-7 dl

Kaada makaronit astiaan, johon saat tiiviin kannen. Lisää 1 dl hernerouhetta ja 1 rkl oluthiiva uutetta (ei välttämätön) ja hienonna käsin joukkoon kasvisliemikuutio. Sekoita. Kaada kiehunut vesi päälle, kansi kiinni ja anna muhia rauhassa sen 10-15 min. mitä muu valmistus suunnilleen vie.

• 1 dl soijarouhetta
• 2 tl paprikamaustetta
• maun mukaan 1 tl jeeraa, ehkä loraus (n 1-2 rkl) soijakastiketta
• 1 dl kiehuvaa vettä

Vedenkeittimeen jäi se desin verran vettä, laita astiaan 1 dl soijarouhetta (ja jos et käyttänyt hernerouhetta niin 2 dl) sekä mausteet maun mukaan. Lisää kiehunut vesi ja jätä turpoamaan.

• 1 sipuli
• Keijua (tai muuta rasvaa) paistamiseen
• 2 dl kaurakermaa

Laita uuni 200 asteeseen. Sillä aikaa kun soijarouhe ja makaronit saa rauhassa turvota, pilko sipuli pieniksi paloiksi ja paista.

Kun sipulit paistuneet kauniiksi, lisää kiposta maustunut soijarouhe ja anna paistua sekoitellen viitisen minuuttia. Lisää sitten vielä kaurakerma ja anna hautua jälkilämmöllä sen aikaa, että otat esille uunivuoan ja siivoat vaikka jäljet odottaessa. Tai ota esille iltapalaa varten sämpylä ainekset!

Kuvassa valmista sipuli-soijarouhe-mauste-kaurakerma- sekoitusta paistettuna. Jos haluat pehmeän maun, laita vain paprikamauste ja jeeraa = lapsille sopivaa. Jos halut vähän enemmän makua, voit lisätä enemmän mausteita, vaikka currya tai ripauksen cayanne-pippuria.

Sekoita sitten ainekset vuokaan ja uuniin noin  alatasolle 45 min. ajaksi 200 asteeseen. Jos vielä  intoa riittää, tee odottaessa sämpylätaikina - samalla se siinä nousee, kun laatikko on uunissa ja ehdit vielä muotoilla sämpyllätkin.  On sitten iltapalallakin herkuttelemista :)

Valmista! Eikun nauttimaan! Toivottavasti maistuu!

PS. Vinkki 2: Jos jotain jää ja seuraavana päivänä lämmität makaronilaatikkoa paistinpannulla, kokeile lisätä 2 rkl Salsa Dippiä sekaan. Saat vähän potkua makuun!

Mä teen aina sämpylätaikinan vähän mutu-fiiliksillä, mitä sattuu kaapissa olemaan, eli tällä kertaa suurin piirtein näistä aineksista valmistuui TUOREET SÄMPYLÄT ILTAPALALLE :

1puolikas hiiva
1 tl suolaa

sekoita keskenään niin, että hiiva sulaa

2,5 dl kädenlämpöistä vettä
vajaa dl graham jauhoja
1 - 2 dl kauraleseitä
loput - että taikinasta tulee sopivan kiinteää - vehnäjauhoja

Lisää vesi ja jauhot. Tee taikina normaalisti, anna nousta n 20 min ja pyörittele pieniksi sämpylöiksi. Kun otat makaroonilaatikon uunista, lisää lämpö 250 asteeseen.

Vinkki: saat ihanan rapean kuoren, kun paistat sämpylöitä ensin 7-8  min 250 asteen lämmössä ja suljet lämmöt pois ja jätät vielä muutamaksi minuutiksi jälkilämmölle. Kokeile kääntää sämpylä (älä polta sormiasi) - jos alaosa kopisee kynnen alla, on sämpylät rapeita!

Hyviä sämpylöitä tuli!

Olisin iloinen kommentistasi - tuliko tehtyä ja miltä maistui?

Tuikkukippojen väritys

Viime vuoden puolella sain käsiini nämä ihan normit tuikkukipot. Ne oli kyllä aika surullisen näköiset, roikkuneet jossain takkusten takana yksin ja hylättyinä, kipossa oli jotain roskia ja joku kuollut elukka, jäk. No, mä kuitenkin tykkään kynttilöistä ja ajattelin noista tuunailla vähän kauniimmat. Varsinkin, kun noi on roikkuvaa mallia, ajattelin, että nää tulee portaiden päälle, siinä ne loisi loihtimaan lämpöänsä.

Heti kun noi oli huuhtelun jälkeen pyörinyt tiskikoneessa otin vähän maalia ja muuta esille. 

Vinkkinä: jos haluaa noissa säilyttää värin, ei tod. kannata laittaa tiskikoneeseen! Nyt mä halusin ne ihan puhtaiksi eikä värillä ollut väliä.

Paitsi, että musta ei ole musta kiva. Joten maalasin heti ensitöikseni joulunpunaisella kirkkaalla värillä ton himmelin. Sehän on sydämenmuotoinen! Sitten maalasin lasin. En mitenkään tarkkaan, ihan tarkoituksella, eikä niin, että siihen jää mitään maalausjälkiä - sillain tarkoituksellisen puolihuolilmattoman huolellisesti ;) you know? Sitten vielä loppusilauksena pikkupurkista glitteriä - taisin ihan tyynesti laittaa siihen ensin jotain stick liimaa, kun ei muuta sattunut olemaan käsillä, ja sitten ripottelin glitterit. Kivannäköstä kun kynttilä palaa. Tunnelmallista, suorastaan! Vai mitä?

Olisin iloinen kommentistasi!