tietosuojaa vai holhousta?

Nyt muuton myötä piti varata myös taloyhtiön sauna. No, sen teinkin. Saimme vuoron ja menimme innoissamme sinne sovittuna aikana - tosin pääsimme vain oven taakse, koska saunassa oli jo joku! Koitin ovea koputella ja huudella haloota! Meillä piti olla aika varattuna ja sauna olisi tullut tarpeeseen kaiken muuttorumban jälkeen; jotenkin saunan löylyssä vasta tuntuu, että saa kaikki muuttopölyt karistettua. No, myöhemmin selvisi, että olimme saaneet väärän saunavuoroajan. Sitten kun kyseinen saunoja tuli saunasta ulos ja kertoi omanneensa sen vuoron jo pitkään.

Ei olisi tarvinnut turhaan siellä odotella, jos saunavuorolistassa olisi ollut nimi merkittynä. Olisin heti huomannut, ettei omaa nimeä löydy sieltä. Mutta eihän toki- enää ei saa näkyä sukunimeä eikä edes ovinumeroa. Ihmetttelin, minkä ihmeen takia? Tietosuojavaltuutettu kuulemma estää sen! Siis mitä? Ketä kiinnostaa millä saunavuorolla joku käy saunassa? Tämä kielto perustuu johonkin kummalliseen ajatukseen, että joku voi vaikka käydä stalkkaamassa sillä aikaa oven takana, kun ollaan saunassa - öö - siis mitä? Eihän tossa ole mitään järkeä! Jos joku haluaa murtautua tai kurkkia postiluukusta jonkun kotiin, eiköhän niitä muitakin aikoja löydy varmasti paremmin, kuin se puolisen tuntia sauna-aikaa? Vai odotttaako joku rapussa, jos vaikka tulet turbaani päässä saunasta? En ole kyllä keksinyt mitään järkevää syytä miksi sauna-aikoja ei naapurit saa nähdä. Ketä edes kiinnostaa?

Saimme lopulta seuraavalle viikolle uuden ajan. Tosin se aika oli jo merkitty toiseen pukuhuoneeseen, virheellisesti. Eli olisimme hyvin voineet mennä toiseen pukuhuoneeseen tyhjänä aikana, jos olisimme tämän tienneet. Joku ilmeisesti muuttanut pois ja listat jääneet. Ehkä sekin olisi tullut korjatttua, jos siinä olisi jonkun nimi lukenut?

Samaa asiaa ihmettelin reilu vuosi sitten, kun kirjastossa ykskaks aletttiin vaatimaan aliasta  etukäteen tilattuihin, noudettaviin kirjoihin. Systeemihän on muuten aivan loistava! Ei tarvitse haahuilla kirjastossa etsimässä kirjoja: ne toimitettaan toisesta kirjastosta ja/tai virkailija etsii ne puolestasi ja laittaa nimellä odotttamaan noutoa. Ihan mahtavaa palvelua! Ja sitten.... Joku oli käynyt kirjastossa tutkimassa toisten nimiä ja mitä kirjoja oli lainannut ja kannellut asiasta. Haha, joskus pentuna jos joku kanteli jostain hän sai lisänimen kantelupukki, nykysysteemissä hänet palkitaan.

Hän siis teki kantelun asiasta tietosuojavaltuutetetulle! En tiedä mistä tuo nimi tulee - ketä tuossa suojellaan? Mitä tietoa? Keneltä? Minä en kyllä suostunut ottamaan aliasta kuten vaikka Tiivi Taavi tai Teletappi. En taipunut tähän hölmöilyyn, vaikka siitä joka kerta muistutettiinkin. Sorry, pidän nimestäni ja aion sen ylpeänä kantaa. Jos jotakuta kiinnostaa mitä kirjoja luen, siitä vaan! Jos kirjaston kirjat olisivat niin salaista, classified information, ei kai niitä lainattaisi! En käsitä miksi pitää tehdä ihmisten elämästä turhan vaikeeta?

Sitten taas esimerkiksi koulussa ei saa mitään kaverien tietoja antaa - vaikkakin sitävarten on erikseen olemassa kysely siitä saako vaiko eikö ja mitä... silti koulu (nimeä mainitsematta) voi päättää haluaako jakaa mitään ja jos ei, niin et edes tiedä minkä nimisiä lapsia lapsesi luokalla on. Puhumattakaan siitä, että voisi vaikka laittaa joskus jonkun lapsen vanhemmalle viestiä ja pyytää vaikka lasta kylään, jos eivät koulussa ole saaneet sovittua/vaihdettua numeroita. En tiedä kyllä mitä pahaa voisi olla siinä, että tiedät edes lasten nimet saatikka missä he asuvat. Minusta ainakin olisi tärkeä tietää vaikka se, että jos joku kaveri pyytäisi joskus kotiinsa koulun jälkeen, tietäisit mihin ja kuinka kauas suhteessa omasta kotoa lapsesi on mennyt! Eikö se olisi aika suotavaa? Ja mitä pahaa olisi vanhempien puhelinnumerossa? Tuskin kukaan häiriköintimielessä niitä pyytäisi - en edes keksi miten ja miksi pitäisi häiriköidä?

Mitä mieltä olet- holhotaanko meitä jo liikaa? Saa jakaa ja kommentoida. Kiitos!

Ärsytttääkö tupakanhaju huoneessa?

Yäk. Että voi olla ällöttävä se tupankanhaju. Varsinkin omassa kotonaan. Kun ei itse polta. Miten se sinne joutuu?

Olen kyllä itsekin joskus entisessä elämässäni polttanut, eli tiedän kyllä mitä se on. Ja miten pahalle se haisee - eikä se oma suukaan mansikoilta tuoksu tupakan jälkeen. No, nyt kuitenkin en pidä siitä yhtään, että kotiin tulee tupakanhaju sisään. Olen parina aamuna herätesssä huomannut, että makuuhuoneessa haisee tupakka. Makuuhuoneessa! Ja keitiössä liesituulettimesta metri suuntaansa haisee silloin tällöin. Ilmeisesti joku vetää siinä posket lommolla, ettei haju tule omaan kotiin (mukamas, hah). Vaikka tuulettimessa on aktiivihiilisuodattin - ei sen kaiketi pitäisi tuoda hajuja huushollista toiseen? No, jotain röörejä pitkin se haju sinne kulkeutuu. Ja kyllä. Parvekkeellakin tottakai välillä haisee tupakka, siellä saa savutkin samaan hintaan. Aika ärsyttävää, kun tietää, ettei sitten kesällä voi halutessaan välttämättä nauttia parvekkeella olosta.

Eikä tässä vielä kaikki. Olen yskinyt täällä asunnossa ihan alusta saakka. Kovaa, hellittämätöntä yskää, joka sattuu keuhkoissa asti. Eikö muka huonolla sisäilmalla ole mitään tekemistä sen asian kanssa?

Huvittavinta - tai kummallisinta - tässä on se, että kun asiasta ilmoitin, sain kuulla, ettei asialle voi mitään tehdä! Että kun muille on tehty vuokrasopimus joskus ennen vuotta 2010 - ei sitä voi mennä muuttamaan! Miten niin ei voi? Että naapuri, joka muutttanut tuon ajan jälkeen, ei saa tietenkään polttaa sisällä, mutta vieressä joku voi vetää keuhkonsa parkkiin ja keltaannuttaa huoneiston seinät tupakansavulla ihan surutta, koska joskus vuonna yksi ja kaksi niin on sovitttu? Öö, eikös joka asiassa nykyään höpistä siitä "yhdenvertaisuudesta"? Tuon mukaan ei varmaan vanhoilla asukkailla ole vuokrakaan noussut sitten muuttopäivän? Sehän on samallalailla vuokrasopimuksen muuttamista!

(kuva otettu netistä)

Käsittääkseni uusi As Oy lakikin kieltää sisätiloissa polttamisen ja johan se on jo yleinen turvallisuusriski. Kuka käy vahtimassa onko kaikissa huoneistoissa palohälytin, jos se tupakka sattuu jäämään kytemään ja toinen nukahtaa - onhan näitä nähty... Ja muuten - tulikin mieleeni: tässä on kuulemma yläkerrassa pari vuotta sitten palanut koko yläkerta! En kysynyt syytä mistä palo sai alkunsa mutta sen takia oli keittiökin ja osa katttoa jouduttu uusimaan! Ja edelleen saa polttaa sisällä!? Järki hoi älä jätä...

Tupakointi huoneistossa ei ole normaalia asunnon kulumista. Kyllä vuokranantaja saa tottakai säännöstellä saako sisällä polttaa tai pitää vaikka eläimiä (jotka taas saattaa raapia tai pissata parketteille ym). Jos sisällä poltetaan eikä seinillä ole edes tapetteja vaan pelkkä maali ja siellä on poltettu vuosikausia, joutuu vuokranantaja pahimmassa tapauksessa "kapseloimaan" seinät (jotka keltaisia) eikä se ole ihan halpaa lystiä - eli maalaamaan jollain erikoismaaleilla. Ja jyrsimään osan keltaisesta parkkiintuneesta osasta pois.

Etsin netistä vähän tietoa ja onhan tämä laki tältä osin uudistunutkin eli en käsitä mikä mättää?

Miten siellä? Tuleeko se savu korvista vai tupakasta?

Muutoksen tuulia

Ihanaa uutta vuotta kaikille!

Uusi vuosi on tosiaan alkanut ja uudet asiat sen myötä. Ihan totaalisesti. Meillä muutui moni asia. Aika nopealla päätöksellä marras-joulukuussa päätin heittäytyä aikalailla tyhjän päälle. Ilman tietoa tulevasta - vain suuri haave ja unelma mielessäni - päätin, että me muutamme. Sattui vain niin sopivasti napsahtamaan moni asia viikon sisään kohdalleen - niin päätin toimia. Nyt tai ei koskaan!
Nykyinen koti jäi odottamaan ostajia ja me muutimme vuokralle - ei varmasti kaikista järkevin teko, mutta aina ei jaksa olla niin fiksu ja filmaattinen. Joskus pitää mennä fiiiksellä ja nyt kuuntelin sydäntä (kuten yleensäkin pyrin tekemään) ja uskon, että asiat järjestyvät ja että tämä maailmankaikkeus pitää meistä huolta.

Toki vähän jännitti, mitä olen mennyt tekemään! En silti halua kuluttaa energiaa miettimällä mikä voisi mennä vikaan, tai alkaa pelkäämään - ei, sen sijaan ajattelen mielummin, että tämä on uusi mahdollisuus (niinkuin tietenkin onkin) ja uusia asioita tulee elämään. Muuton myötä myös varmasti saa vauhtia moni asia. Eikä vanhassa kodissa ollut enää mitään, mikä periaatteessa olisi pidätellyt. Ja halusin päästä myös kauas metron vaikutusalueelta - hassua, mutta kyllä: se myös painoi paljon vaakakupissa muuton puolelle! Tosin tuo ajatus oli kypsynyt jo vuosi sitten.

Muuton myötä tuli tietenkin myös käytyä entistä enemmän kaappeja läpi. Vein kontttiin laatikkokaupalla tavaraa lahjoitukseen, varsinkin loppuvaiheessa: ei vain enää jaksanut eikä ehtinyt miettiä mistä olisi ehkä saanut jonkun euron irti, jos olisi myynyt tai olisiko joku tuttu tarvinnut. Sitä vain ei energia riitä kaiken sälän yksitäiseen suodattamiseen ja sinne meni niin nahkatakit, verhoja, astioita ja paljon paljon muuta. Hyvään tarpeeseen ja varmasti jollekin toiselle on niistä iloa. Oli vain ihanan vapauttavaa päästä niistä eroon. Ja kun ne kerran oli viety, ei tullut enää houkutusta käydä penkomassa sieltä jotain pois - jos kuitenkin tätä vielä tarvitsen... Ja voin muuten sanoa, ettei kummasti tee edes mieli enää shoppailla. Sitä kummasti huomaa, miten ihan riittävästi on kaikkea ja sitä voi pois hyvällä mielellä lahjoittaa.

Muutto ei koskaan mene ihan kivuttomasti. Se on selvä. On paljon asioita hoidetttavana. Tässä muutama vinkki mitä pitää muistaa:
* muuttoilmoitus maistraattiin&postiin
* uusi vakuutus
* uuden kodin mahdollinen seinien maalaus tai vastaava remontointi
* laajakaistan/netin siirtäminen
* tieto isännöitsijälle/huoltoyhtiölle
* vastikkeiden/vuokran maksu ajallaan
* muuttolaatikot, banaanilaatikot, jätesäkit
* muuton järjestely/muuttofirma/kaverit
* mahd. työpaikka/vaihto/vaikutus muuttoon
* lapsen koulun vaihto (haku & ilmoitus & tutustuminen ja kaikki siihen liittyvä)
* loppusiivous (itse putsastin esim. keittiökaapit aina sitä mukaa kun niitä tyhjensin) sekä lattiat, vessa ym kaikki patterien välit ja jääkaapit (mistä tuli mieleen, että itse unohdin pakastimeen muutossa kaikki ruoat!)
* kellarin/varaston tyhjennys
* tv digiboxi: onko sama kuin nykyisessä: antenni/kaapeli?
* tavaroiden sorteeraus: säilytettävät, myytävät, lahjoitettavat
* muutokortin lähettäminen tutuille & kavereille (hups, odottaa vielä piirongin kulmalla)

Eli hommia kyllä riittää. Täytyy sanoa, että vaikka ajoissa aloitin, olin kyllä jo aika uupunut, kun yksin kaiken hoidin. Yksinhuoltaja kun olen, olen siihen toisaalta jo niin tottunutkin. Tein 10h päivässä ihan täysipainoisesti (no kaiken muun ohella tietenkin) ihan tätä pakkaukseen ja muuttoon liittyvää asioiden hoitoa ja silti tuntui, että aika loppui kesken.

Onnekseni sain vielä ennen muuttoa eräältä ystävälliseltä, ihanalta mieheltä lainaksi auton, joten pääsin suhaamaan entisen ja nykyisen kodin väliä ja maalaamaan seiniä uudessa. Sekin kun piti siinä jossain välissä tehdä. Tosin jälki ei ole parasta, koska mitään jakkaraa ei ollut mukana, joten rajauksia ei kattoon saanut. Lamppukaan ei ole ihan ammatttikäyttöön tarkoitettu ja osin aika pimeässä jouduin maalaamaan. Onneksi kuitenkin minulla oli maalausvarsi - huh! - ei olisi tullut mitään maalauksesta, jos ei sitä olisi ollut! Ihan ehdoton! Suosittelen todella lämpimästi!

Myös muuton jälkeen sain onnekseni apua toiselta ystävälliseltä mieheltä, joka tuli poraamaan betoniseiniin reikiä mm. mun ihanalle kultapeilille, muutamalla taululle ja parille hyllylle. Laittoi hän siinä samalla myös pesukoneen kuntoon. Sekin oli muuten hassu juttu: muuttomiehet eikä isännöitsijä ei "saanut" laittaa sitä letkua siihen vesiliitimeen, pitää kuulemma tilata putkimies! Oikeestti? Ton 1 min. työn takia? Joskus tuntuu, että ollaan menty aika hakoteille näiden säännösten ja vastuiden kanssa. Ja letku olisi pitänyt laittaa vessanpönttöön. Yök. Ei kyllä mun pönttöön mene mitään likavesihanoja! Niinpä tämä kaveri liitti letkun näppärästi siihen lavuaarin alle. Nippusiteillä. No problems. Kaikki hyvin! Samalla sain vaihdettua uuden vessanpöntön kannen - mä en voi sietää niitä valkosia muovisia vessanpöntönkansia... Jotain tyyliä pitää olla...

Valaisimet on vielä osin laittamatta - aika ärsyttävää kun osassa oli sokeripala, osassa se johto, eikä toi valaisinten asennus ole koskaan ollut mun vahvin puoli saatikka kiinnostuksen kohde. Voi sitä helpomminkin hengestään päästä kun osaamattomana säätää sähköpiuhoja ruuvimeisseli kädessään... Tämäkin kaunis kristallilamppu roikkuu vain koukussaan - se vaati jotain virityksiä, en tiedä mitä -  no, ehkä joku kaunis päivä sekin valaisee kauniisti. Kuvasta näkee hyvin myös noi tyylikkäät katonrajaukset, heh. Täytyy joku päivä kunnostautua ja viimeistellä kaikki. Toistaiseksi ne ei mun boheemia elämää häiritse.

Aikamoinen homma oli lähteä pienempään asuntoon purkamaan isomman tavaroita. Sorteeraus senkuin jatkui siis. Kaikki katttilat piti saada mahtumaan 1/4 mitä ennen, vaatteet naurettavan pieneen vaatehuoneeseen kaiken muun tavaran (kuten ompelutarvikkeet, - kone, kankaat, askartelutarvikkeet, langat, maalausjutut) kanssa jne. Siivouskaappi oli semmoinen jäänne jostain 70-luvun kaapista: siinä oli 3 noin 10cm leveää hyllyä - eli siis todella paljon tilaa imurin letkulle ja mopeille ja harjanvarsille! Kuka niitä tarvitsee! Onneksi sain siihen 5 koko leveetä hyllyä, joten nyt on kaikki siististi järjestyksessä. Ja imurille jäi silti alle ihan riittävä tila. Järjestelmällisyydellä ja sisulla se onnistui! Tein 4-5 pv 12h/pv purku- ja järjestelyhommia ja sain kuin sainkin pikkuhiljaa kaikki laatikot tyhjennettyä. Niin, siis niitä olikin semmoinen about 70 - eli ei ihan vähän...heh.

Motivaatio oli kyllä kohdillaan, koska jotenkin on ihana järjestää uutta kotia, olkoonkin väliaikainen (oli se sitten puoli vuotta tai vuoden?) koti siitä tehdään siltikin!

Eihän tämä muutto tietenkään siihen lopu, että kamat on saatu sisälle ja paikoilleen. Siitähän vasta alkaa kaikki uusi ja ihmeellinen. Eikö?

Entä Sinä? Onko muutto tuoreessa muistissa vai edessäpäin? Kerro ihmeessä!