Vegaanista

Vähän Vegaanista...

Olen vuoden 2015 alusta hurahtanut enempivähempi vegaaniruokien tekemiseen.  Joku ystävällinen sielu lähetti mulle vegaanihaasteen - ja siitä se vaan lähti. Olin sitä ennenkin ollut jo noin 15 vuotta enimmäkseen kasvisruokaa syövä, kuitenkin niin, että söin välillä kalaa, joskus harvemmin kanaa - tosin se kana oli jo pidemmän aikaa potkinu pahasti vastaan. Kuitenkin käytin vielä lehmänmaitoon tehtyjä jogurtteja, vaikkei maito sinällään ole pudonnut yli kymmeneen vuoteen. !

Mulle toi kasvisvalinta on ollut alunperin ihan se, etten  - tarkemmin ajatellen - muista koskaan mitenkään erityisesti olleeni innoissani jostain tirisevästä pihvistä. Jos lapsuusaikoja pitää muistaa, niin meillä kyllä tehtiin verilettuja (siis yök) ja mutsin intohimoa: lehmän kieltä. Argh!

Mä melkeen oksensin pelkästä ajatuksesta, että se kammottava klöntti siinä lautasella oli joskus ollut jonkun lehmäparan suussa ja jollain tongilla sieltä kiskottu pois, jotta se voidaan syödä (mielikuvitusta ei multa oo koskaan puuttnunut, heh)  - ja siinä se nyt siivutettuna nökötti, mun lautasen reunalla. Eikä mulla totisesti ollut mitään (!) aikomusta sitä haarukoida vatsaani!

Ja nyt. Koska olen tietenkin vähän enemmän oppinut asioista enkä ole sulkenut silmiäni (tai olen, välillä, kun ei pystynyt kykenemään katsomaan) kaikilta niiltä kamalilta videooilta mitä olen eläinten rääkkäyksestä nähnyt - mä voin valita! Ja mä olen valinnut. Eettisen näkökulman. En halua olla siinä eläinten julmassa kohtelussa mitenkään itse osallisena.  Ja ainakin niin vähän kuin mahdollista. Ja sitäpaitsi, olenpahan oppinut tekemään, jos en nyt ihan gourmeeta, niin ainakin ihan siedettäviä eli hyviä kasvis - ja vegaaniruokia.

Olen joskus miettinyt, että miten erilainen tämä maailma olisikin, jos sen sijaan, että meille maitoteollisuuden puolestas syötetään sitä tietoa kokoajan maidon erinomaisuudesta ja pelotellaan sillä, että jos et maitoa niinjaniin monta lasillista/pv, et saa kalsiumia mistään ja suurinpiirtein luut surkastuu kasaan. Ja pahimmassa tapauksessa, kun aamulla sängystä koitat nousta niin naps vaan.... olet veltto kuin makaroni, koska luita ei ole riittävästi valeltu maidolla.

- Tosiasiassa -  eikös ole muuten kumma, että osteoporoosia on vallan eniten nimenomaan länsimaissa, joissa sitä vasikoille tarkoitettua maitoa jalostetaan meille ihmisille? Kyllä mä vaan väitän, että Valio esimerkiksi on tehnyt aikamoista myyräntyötä siinä, että koululaisille juotetaan pienestä pitäen maitoa ja koulussa tehdään sitä "valitustyötä" (lue: aivopesua) ettei ilman maitoa jotenkin pärjää ollenkaan - ja mainonnalla tietenkin tehostetaan vaikutusta "syö juustoa se kasvattaa luustoa" - aha? Mihin tutkimustulokseen viitaten lehmänmaitoon tehty juusto tekisi luustolle hyvää? Lehmänmaito kerää keuhkoihin limaa, voi aiheuttaa astmaa ja aknea - ja paljon muuta. Niistä ei vaan puhuta mitään suuuressa mediassa. Money talks.

No mutta siis, asiasta toiseen - sitä olen joskus miettinyt lähinnä, että olisi aika avartavaa,  jos joku koululuokka tekisikin sen iänikuisen fasun luokkaretken tilalle retken paikalliseen teurastamoon! Ai brutaalia vai? No joo. Inhorealismia. Se varmasti avaisi monen silmät.

Nyt olen innostunut tästä vegaaniudesta - koskien siis lähinnä ruokaa - eli en ole vielä ajatusta laajentanut kenkiin, vaatteisiin tai puhdistusaineisiin. Vaikkakin luulen, että nahkatakkeja ei enää lisää tule (ja yhden vanhan taidan kierrättää hameeksi) ja kasvotkin puhdistuu aika näppärästi kookosöljyllä. Eli alitajunnassa muhii tämäkin. Ja etenee kokoajan.

Jokatapauksessa. Laitan varmaan silloin tällöin myös jotain vegaanisia sapuskoja tälle blogille. Toivottavasti nautitte ja olette hengessä mukana! :)