maanantai 15. elokuuta 2016

Hietsun kirpparilla

Kesä on siis just kohta ohi - ja mä kävin vasta viikonloppuna ekan kerran Hietsun kirpparilla! Pitäähän siellä nyt sen kerran kesässä edes käydä! Ei järin hirveesti ollut myyjiä, mutta ihan riittävästi kuitenkin. Jotenkin kummallista, kun muistan joskus vuosia sitten itse siellä tiskin toisella puolella olleena, että ei saanut myydä mitään uutta. No, nyt siellä oli selkeästi muutamia, joilla kaikkea muuta kuin sieltä kotoa löytynyttä osastoa - ja hinnat sen mukaiset, vähän kuin torikauppaan olisi mennyt. No, mikäs siinä, kivahan se oli Hietsun kirpparilla kierrellä. Olihan siellä muutama muukin, perheineen.

Tosin mä olen aika harvakseltaan kirppareilla käynyt ja siksikin oli kiva käydä tutustumassa. Ihmisillä on kyllä jos jonkinmoista rompetta ja tilbehööriä. Mistä sitä riittää?


Meillä on muutama tommonen lasten pieni muumimuki ja ajattelin kysästä mitähän mahto se toinen maksaa. Sain hinnaksi kolme-viisi. Siis? Tarkistin hintaa, että anteeksi, siis kolme vai viisi? Kolmeviisi. Hups. Olipas siitä tullut arvokas! Jestas! Mä en nyt oikeen ymmärrä mikä noissa vanhoissa muumimukeissa maksaa - jos niitä saa kaupasta halvemmalla kuin kirpparilta - ja vielä ihan uutena? No, jätin sen jonkun turistin ostettavaksi. Sitä varten ne siinä ehkä olikin.

Sama juttu oli muuten Marimekon ja Nanson vaatteissa. Onhan ne varman joo laadukkaampia ja hyvälaatuisia jne - mutta eräskin rouva pyysi jostain iänikuisesta kulahtaneesta mekosta, jossa kainalotkin oli ihan ripsaantuneet, 5€. Koska se oli Nanson. Mä katsoin sitä lähinnä sillä silmällä, että se oli kiva tirkookangas ja olisin ommellut siitä jotain muuta - pysyen kaukana niistä kainalosta, uuh. No, se jäi rekkiin. En osta mitään epäkuranttia.

Ja sitten mä näin tän! Ah miten kaunis! Oli suuren muotisuunnittelijan, Christian Audigierin luomuksia, mutta en mä sitä nähnyt. Mä näin vaan sen kauniin kankaan - ihanat kultaiset koukerot, tiikerinpäät taskuissa -

ja selässä: mikä mieletön kultainen Buddhan kuva! Apua mikä voimapaita! Tää mun piti saada!

Harmi vaan, että se oli kokoa S. Eli ei ihan sovi mulle. Noo - mä en nyt antanut sen häiritä. Tingata ei saanut - tai toki, muttei se tehonnut. Maksoin siis kiltisti mitä pyydettiin. Mä loihdin tästä ompelukoneeni ja jollain kivalla kankaalla vielä jotain muuta. En vielä ole päättänyt miten mä sen teen, ehkäpä uskallan laittaa tänne kuvan myöhemmin. Katsotaan. Se on nyt koneessa pyöritetty ja kesti senkin. No pitäähän sen! Nyt vain toistaiseksi tyydyn hiplaamaan tota, suunnitellessa - olihan siinä sisuskin silkkaa kultaa;) Vähän niinku sydämessä. Hih.

Oletkos sinä käynyt paljon kirppareilla? Mitä tarttunut matkaan? Kommentteja, kiitos kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit valita myös nimetön-vaihtoehdon, mutta kiva olisi, jos jätät nimesi kommenttiin. Se näytetään heti hyväksynnän jälkeen. Kiitos!