Kissa ulkoilee?

Aina välillä netsisä näkee niitä päivityksiä, kun joku kertoo miten joku vieras kissa on käynyt pihalla. Kuinka joku vieras kissa on aina ikkunan takana maukumassa ja jos ei se lähde niin päästän koirat irti! (Apua!) Jokin aika sitten joku laittoi netttiin kuvansa kissasta siinä toivossa, että se olisi nähty - kun oli jo kuukausi sitten kadonnut ja suru tietysti. Tekstissä kuitenkin sanottiin ihan normaalina juttuna, että "kissa ulkoilee päivisin". Tarvitseeko sitten ihmetellä, jos kissa on kadonnut?

Miten mua sitten voikin nyppiä tämmöset! Miten se kissa ulkoilee? Laittaako se saappaat jalkaansa eteisessä ja lähtee kävelylle lätäköiden yli kevyesti loikkien? Vai käyköhän se kenties kissakahvilassa latkimassa maitoa vai saako silityksiä ja silakoita kissalan kala-torilta? Ei. Se katti vain pistetään pihalle, koska se "ulkoilee" - halusi eli ei.

Ja toki kissa kesällä haluaa olla ulkona, kuka ei haluaisi nautttia lämmöstä ja perhosista nenän päällä? Kivahan siellä on nuuhkia tuulia ja nautiskella olostaan, selvä se. Tassutella minne nenä vie. Mähän siis rakastan kissoja, siitä ei ole kysymys. Mä en vaan pidä siitä miten ihmiset puolustelee sitä miksi kissojen pitää saada olla vapaana. Ne vaan ei kuulu luontoon vapaana liikkumaan - ihan sama kissalle onko se vapaana taajamassa tai maalla. Kylmä siellä tulee syksyllä. Tassuja paleltaa. Yhtälailla siellä voi olla ihmisiä, jotka loukuttaa, koska vaan inhoo kissoja tai autoja, joiden alle voi pieni kissa jäädä, kun ei sitä näe.

Ulkona on toki myös eläimiä, joista kissa on kiinnostunut. Vaikka kissa on niin söpö ja suloinen pikku mirri, mitä on kiva silitellä ja se siitä kehräten nauttiikin - ulkona linnun nähdessään siitä tulee salamana peto. Sen vaistot herää jostain selkäytimestä ja vaikka sillä olis masu täys mirrin murkinaa, se vaanii, hiipii, heiluttaa takaruumistaan saadakseen oikean hyppyasennon - ja loikkaa terävät kynnet ulkona! Pieni lintu jää avuttomana helposti sen terävien kynsien otteeseen ja heittää vinkuen henkensä. Ja keväällä niin käy sitten myös niille onnettomille linnunpoikasille, jotka pesässään odottavat sitä emoa, joka ei enää tule, ei enää ruoki. Piip Piip. -----

Mulla on tähän ehdotus! Eikä se edes maksa paljon! Voisiko sille kissalle laittaa kaulaan pienen kulkusen? Näin jouluaikaan niitä saa muutamalla kymmenellä sentillä pussillisen. Kun kaulassa olisi pieni tiuku siitä lähtee niin pieni ääni, ettei se kissaa hetkauta suuntaan eikä toiseen, mutta ne pienet linnut saa edes pienen mahdollisuuden, kun kuulevat hetkeä ennen kissan hyppyä sen tiu´un äänen. Miltäs kuulostaa? Meillä oli ainakin aina kissan valjaissa pieni tiuku - vaikka vain pihalla oli parin metrin narussa niin silti. Eikä se kissaa kyllä koskaan haitannut.

On toinenkin syy, miksei kissoja saisi pitää vapaana. Ikinä et voi tietää mille ikäville tarttuville taudeille se kissa siellä ulkona ollessaan saattaa altistua - ja tartuttaa sitten muutkin ulkona kulkiessaan. Kerronpa surullisen tarinan tästä.

Meidän rakas, maailman kiltein, ihanin ja suloisin kissa jouduttiin lopettamaan kesällä. Sydän on nurin ja itkettää vieläkin. Syy: kissan FIP eli eritttäin tarttuva vatsakalvontulehdus, virus, joka tarttuu muunmuassa pisaroista. Miten ihmeessä meidän kissa oli voinut sellaisen saada, kun oli sisäkissa ja vain narun päässä pihalla?? Muistelin, miten kerran muutama kuukausi aiemmin meidän kissa oli remmissä (niinkuin melkein jokaisena kauniina aamuna)  ulko-oven edessä, ovi haassa, kaikessa rauhassa sen vartin verran ja yhtäkkiä kuului ihan kauhea mouruna! Catfight! Juoksin ku hullu ovelle katsomaan! Eräs harmaa kolli, joka aina turkki takkusena ja hoitamatttomana oli liikkunut lähistöllä (vanhan mummon kissa, joka ei sitä saanut edes kiinni eikä välittänyt) oli tullut MEIDÄN pihalle, meidän kissan reviirille & käynyt kimppuun sähisemään ja raapimaan! Huh! Ajoin tietenkin sen pois ja otin kissan sisään. Eipä tullut mieleen, että saatttoi saada pisarasta kuoleman. Rakas pieni.

Mietin jälkeenpäin tulikohan se tartunta siltä? En saa koskaan tietää. Eikä se mitään auttaisi, enää. Kahdessa kuukaudessa meidän rakas kissa oli niin sairas, ettei mitään ollut enää tehtävissä - ja tämä on ensimmäinen kerta kun pystyn edes kirjottamaan tästä. Tosin - eipä ole sitäkään takkusta kissaakaan enää näkynyt eli ehkä vedin ihan oikean johtopäätäksen, sekin raukka koki kohtalonsa, Meillä on ihan hillittömän ikävä vieläkin meidän suloista kilttiä niin uskomattoman ihanaa ja rakasta kissaa. Ja mielettömän suuri suru siitä, että piti turhaan kuolla johinkin tarttuvaan tautiin. Kissamme säilyy silti aina meidän sydämessä, vaikkei se enää lähellä olekaan kuin muistoissa.

Olisin luonnollisesti iloinen kommentistasi. Mitä olet kissojen vapaana pitämisestä mieltä?