Luonnollista terveyttä

Olen pikkuhiljaa huomannut, että alan kääntyä monessakin asiassa luonnollisuuden puoleen.

Vaihdoin jo vuosi sitten vesipullot bisfenoli-a -vapaiksi, koska jotenkin rupesi tuntumaan hullulta, että se vesi, jolla on tarkoitus raikastaa kehoaan bussimatkalla tai kuumana kesäpäivänä olisi muovissa lillutettua ja ties mitä kemikaaleeja samalla mukaansa uittanut. Enkä osta ikinä vettä muovipullossa, se olisi jo pyhäinhäväistystä tuhansien järvien maassa, jossa hanasta tulee juomakelpoista vettä... Mun piti taas olla tyyliin erilainen nuori, enkä suostunut ostamaan niitä paljon kehuttuja lasipurkkeja, joissa on se muovinen kehys. Sitäpaitsi ne on aika painavia kanniskella. Autokyytiläisen matkassa ehkä menisi kevyemmin. Kivat pullot löyty kuitenkin, toinen kulkee lapsen koulurepussa joka päivä, toinen mun matkassa.

Samoin olen huomannut ihan vaivihkaa, että tämän kodin konmarituksenkin myötä keittiöstä on aika paljon häipynyt tuppereita ja muita muovikippoja ja tilalle on alkanut tulemaan lasisia.

Kaupastahan tulee kotiin kannetttua jos jonkinmoista linssiä, leseitä ja jauhoja - niitä en halua jättää omiin purkkeihinsa, koska ällöttää ajatuskin, jos johinkin avoimeen jauhoon pesiytyisi jotain elukoita. Auts! Ei kiitos! Niinpä tyhjään nekin aina samantien johinkin purkkiin. Mieluiten lasiseen. Ja hätätapauksessa suljen jollain sulkijalla kaurahiuteleet, ettei sinne eksy mitään ylimääräistä tai jos ne sattuisi kaatumaan ei ole sitten ryynit pitkin lattioita.

Eipä meillä nyt mitään elukoita täällä vilise, vaikka pelkkä ajatuskin ällöttää - ja sitäpaitsi luulen, että jos kissa näkee jonku ötökän lattialle se sieppaa siitä samantien hyvän makupalan ja nuolee huulensa tyytyväisenä.

Tosin: tuo kissa ei metsästä kärpäsiä! Se on siihen ihan liian fiksu. Vaikka kärpänen pörräisi ihan sen vieressä, ei se vaivaudu mokoman takia hyppimään. Se käy siihen makaamaan, odottaa, että itikka on pyörinyt päänsä sekaisin ja kun se sitten pökertyneenä istahtaa alas, kissa ottaa sen rauhallisesti tassuunsa, syö, ja jatkaa tassujen riiputtelua.

Onko sulla kissaa? Onko se samanlainen rentoreiska vai hyppiikö hulluna ympäri huushollia itikan perässä?

Kävin vuosia sitten kampaajalla Marjatan luona (rauha hänen sielulleen), joka laittoi hiukseni aina kauniisti ja samalla oli kiva vaihtaa kuuulumisia. Nämä alla olevat ihanat lasipurkit sain "perintönä" häneltä. Siinä ne mua odotti, valmiiksi pakattuna, kerran sinne mennessäni. Olin toki noita aiemmin ihaillut. Miten kaunis ele! Mä tykkään näistä ihan erikoisen paljon. Näihin on ihana sujauttaa kikherneet, linssit ja vehnäleseet ja pavut ja... Ne pääsee jotenkin kauniisti esille näissä. Eikö? Olen näistä hänelle kiitollinen.

Toisenlaisessa purkissa mulla on vihreää savea. Ai! Se on ihan mielettömän ihanaa.  En ole kyllä syönyt sitä (tai juonut) mutta siitä saa oivallisen naamion kasvoille.

• Jos haluat kokeilla savinaamiota, tee näin: ota n. 1 rkl vihreää savea pieneen purkkiin, Lisää teelusikalla mukaan vettä, vähän kerrallaan. Sekoita sopiva seos, jota on helppo levittää kasvoille. Levitä puhtaille kasvoille - vältä ihan silmien ympärystä - ja vaikka kaulaan ja dekolteen alueellekin, jos vain ainetta jää. Anna vaikuttaa noin vartin. Suosittelen vaikka rauhoittumista lukemalla sillä aikaa, puhumisen voit unohtaa - huomaat kyllä miksi ;) ja sitten vain peset haalealla vedellä pois.

Olen laittanut tätä myös hiuksiin. Tulee kyllä niin kiharat, luonnolliset hiukset. Se johtuu käsittääkseni siitä, että shampoot on niin täyteen tupattu kaikenmaailman silikoneja sun muita kemikaaleja, joiden tehtävä on tehdä hiuksista kiiltävät  - mutta samalla valitettavasti latteat. Eli kun käsittelee joskus silloin tällöin hiukset vihreällä savella ne ovat luonnollisemmat.

Näin pelottava ilmestys musta tuli, kun tein ton kaiken mitä just mainostin! Haha! Ei haittaa, teki hyvää sekä kasvoille että hiuksille. Ehkä mielelle kans - hulluttelu tekee aina hyvää, vai mitä? ;) Joskus on hyvä laittaa itsensä likoon (paitsi silmiä, koska ne on sielun peili)  - tai tässä tapauksessa - saveen...

Hiuksista puheen ollen, olen siis välillä boikotoinut shampoita myös. Ihan vaan kokeilemisen ilosta. Tai boikotoimisen. Olen siten hämmästyttänyt ja naurattanut kanssakulkijoita ja saanut kommentteja "no nyt se on lopullisesti seonnut" - tyyliin, kun olen kertonut pesseeni hiukset mäntysuovalla tai pelkällä ruokasoodalla:

• Ruokasoodalla pesu: laita ihan vain 1-2 tl ruokasoodaa noin puoleen litraa vettä ja valele se hiuksiin. Älä lotraa silmiin sitä. 

•  Mäntysuopaa ostin, pöljä kun olin, semmosen könttäpalan. Onneks ei kukaan ollu kattomassa, ku sitä koitin epätoivosesti sivellä hiuksiin. Olishan sitä ollu nestemäisenäkin. Paitsi, että se on varattu vessanpesuun. Heh heh.

• Huuhtelua varten tarvitsee omenaviinietikkaa. Sitä sekoitetaan samassa suhteessa: loraus sitä ja puolisen litraa vettä. Ja hyvä tulee! Kokeile vaikka! Näitä löytyy jokaisen kotoa ihan varmasti!

• EDIT: Meinasi unohtua yksi aivan ihana tuote: kylmäpuristettu luomu Kookosöljy! Sitä voi myös käyttää ruoanlaiton lisäksi vaikka kasvoilla: olen laittanut sitä pieneen lasiseen purkkiin kylppäriin ja puhdistan sillä kasvot illoin, pumpulilla kevyesti pyyhkien - lähtee kaikki normikevyet meikit surutta pois. Toki sitä voi käyttää vaikka yövoiteenakin (no ei ehkä jos on kovin rasvainen iho?) tai käyttää voiteena ihan koko vartaloon. Tai ainakin sen verran, että kun keittiössä lusikalla ottaa purkista ruoanlaittoon, voi sormella sipasta sen mitä lusikkaan jää ja laittaa vaikka sääriin tai käsivarsiin - turha sitä on ihanaa ainetta viemäriin lotrata! Ainakaan , jos maun lisäksi tykkää tuoksusta. 

Ja jos ei muuta, niin onpahan jotain ylimäärästä hupia. Ettei käy elämä tylsäksi ;)