perjantai 8. huhtikuuta 2016

vaaleanpunainen mekko

Kuten taisin jo aiemmin mainita, olen pistänyt tässä Konmaritus-vimmassani joitakin mekkoja ja muuta vaatetta sivuun odottamaan jotain inspiraation poikasta. No, nyt oli tämän mekon vuoro:

Tämä ei itseasiassa oikeen mahtunut mulle, piti vähän saada masuun ja rintavarustukseen tilaa, joten mietin ensin mikähän kangas siihen sopisi. Takana on vetoketju, joten se piti ottaa huomioon.

Mä olen aika suurpiirteinen näissä kierrätys-ompeluhommissa, jos niikseen tulee, eli ei tässä mitään ihme kaavoja tehty, mutulla mentiin. Sitäpaitsi, jos toinen vaihtoehto oli laittaa kierrätykseen niin aina näistä jotain kivaa saa loihdittua, eli pelko pois! Joten kun olin ensin päättänyt minkä kankaan - tähän tuli pala scubaa - siihen lisään niin ei muuta ku kangassakset käteen! Niistä en kyllä enää muuten luovu! En tajua miten jaksoin vuosikaudet leikata jollain surkeetakin surkeimmilla saksilla ennenkuin älysin, että onhan niitä kangassaksiakin keksitty - ja niillähän kangas leikkaantuu melkein ajatuksen voimalla! Ah, mikä ihanuus!

Sitten vaan noin about suurinpiirtein samoista kohdista symmetrisesti nips naps leikaten. Sovittelin siihen kangasta nuppareilla kiinni. Ja sitten vaan ompelin. 
Tässä vaiheessa tuntui, että jotain tämä vielä kaipaisi. Olisin halunnut vähän avartaa pääntietä, mutta kun tuossa jo oli noi hienot pinkit tereet valmiina, eikä mulla ollut mitään millä niitä korvata, se ei olisi toiminut. Sitten sain idean laittaa jotain kivaa tohon, noh, tissivakoon. Ajattelin, että siinä voisi olla vähän avonaista - ei liikaa kuitenkaan. 



Mites olis sydän? Sydän on aina paikallaan!
Ja meillähän on piparimuottisydämiä! Siitähän voisi tulla hauska! Ei muuta ku leikkaamaan!
















Sitten tuli heti toinen tenkapå, eihän sitä voi jättää viimeistelemättä ja jos tuosta käännät, ei saa kaunista jälkeä...


...niinpä keksin laittaa siihen pari palaa pitsiä -mä niin tykkään pitseistä - ja siitä tuli sitten tämmöinen: - eli hyvin yksinkertainen pieni yksityiskohta.













Sitten vielä lisäsin samaista pitsiä helmoihin - joita olin lyhentänyt ainakin 10 centtiä, koska tykkään, kun mekko on lyhyt. Nyt ei muuta, kuin heleitä kesäpäiviä odotelessa, että saan tän koltun päälleni. Mitäs tykkäät?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit valita myös nimetön-vaihtoehdon, mutta kiva olisi, jos jätät nimesi kommenttiin. Se näytetään heti hyväksynnän jälkeen. Kiitos!