Miksi työttömän pitää tehdä töitä palkatta??

Kävin tässä taannoin työkkärissä. Tai en oikeastaan. Jonkun juttusilla. Olen ajat sitten pudonnut kärryiltä siitä kuka hoitaa mitäkin, on te-keskusta, on ely- keskusta, on työhönvalmentajaa  ja työhönvalmennusta ja kaikkea siltä väliltä.

Joskus aikoinaan - ammoisina aikoina peräti - ns työkkärin tarkoitus oli yksinkertaisesti välittää töitä tarvitseville: käydä yhdessä läpi osaamisalueet, mitä osaa, haluaa, mitä tarjolla - ja kohtaako ne.

Tänä päivänä se ei enää kuulu heidän toimenkuvaansa- tai ole kuulunut enää pitkään aikaan. En tiedä mitä he kaikki siellä virastossa tekevät - tietävätköhän itsekään? Ei pahalla, olen vain huomannut, että siellä on porukkaa, joilla on mm. leimankäyttö-oikeus - eli tarkoittaa sitä, että leimaa napauttamalla kevyesti paperin kulmaan (ja tässä tapauksessa sillä on siis vähintään yhtä suuri arvo kuin tuomarin nuijan kopautuksella - sikäli mikäli se ei osu suoraan pääkoppaan ja kumauta lattiaan asianosaista poloista, jolta jää tuomionsa kuulematta) - eli heillä on valta ja voima, iankaikkisesti, tehdä päätöksiä asianomaista kuulematta tai sen kuulemisesta välittämättä.

Ja kaiken huipuksi: kukaan ei edes uskalla soittaa heille. 

Jos onneton sitä ehdotat, saat kuulla pelästyneen sarjan "Ei! Ei!" - huutoja. Been there. Mutta tuosta kaikesta ehkä toisen kerran. Tämä siis kevyenä aloituksena. Tai sinä kuuluisana aasin siltana - josta ei sitten muut saa kulkea. Eli siis aasiin. Eikun, asiaan:

Miten on mahdollista, että Herran vuonna 2016 - tai yleisesti ottaen 2000-luvulla - on täysin hyväksyttävää, että työttömät voidaan ihan surutta - sen sijaan, että etsittäisiin heille työpaikka, jolla mahdollisesti voisivat - onnettomat yhteiskunnan pohjasakat - löytää takaisin paikkansa yhteiskunnassa tuottavina, palkkaa nauttivina ja kulutuksiin osallistuvina yksilöinä - toimittaa työhön, josta ei makseta mitään. Ei sitten niin penninlatinlutia. Ei sentinsenttiä. Ei penninjeniä. Asia lienee tullut selväksi?

Eli. On erittäin kätevää, kun työtön voidaan näin isällisellä kädellä ohjata ensin muutaman kuukauden-puolen vuoden "työkokeiluun" - hän voi siinä sitten tuumailla miltä se työnteko maistuu ja maistuuko, ja aiajai, jaksaakohan sitä aamuisin nousta tekemään sitä tuottavaa työtä ja miten sitä puhelinta oikein taas käytettiinkään ja muuta sen sellaista täysin kummallista toimenpidettä, joista työttömät - tuo onneton massa - ei tietenkään tiedä tuon taivaallista ja jos joskus on tiennyt, on armollinen muisti tyhjentänyt heidän päästään taivaan tuuliin kaiken työhön liittyvän jo ajat sitten. Tietenkin. Eli kokeiluun joutavat. Mokomat. Lieko mihinkään sitten kelvannevat? Näin ollen. Tilastot näyttää hienolta. Näppärästi saatiin siirrettyä työttömyyspinosta muutama työkokeiluun.

Yleensä se menee vielä niin, että ensin järjestetään jokin nimellinen kurssi - pitäähän kurssinpitäjille jotain töitä löytyä hyvänen aika sentään ja kaupunki maksaa palkan heille! - ja siellä pidetään kurssia kuukausi tai kaksi. Eikä haittaa, vaikka olisit valmistunut saman aiheen osalta jo vuosia sitten tai tehnyt vastaavia töitä vuosia. Kurssille sinun pitää menemän. Sen jälkeen saat - armollisesti - mennä puolen vuoden sopimuksella johonkin valittuun yritykseen töihin. Innolla heräät joka ikinen aamu - menet samaan aikaan kuin muutkin, joille maksetaan palkkaa. Pääset töistä samaan aikaan kuin muutkin, joille maksetaan palkkaa... Ja - niin, syöt eväitä, koska sinulle ei ole varaa lounaisiin (jos tosin on eväisiinkään...) Tosin nyt tähänkin on tullut hieno upea bonus! Nyt pitää jo olla intopiukeana: kaupunki voi maksaa joihinkin paikkoihin 9€ päivämaksua! Silloin työ suoritetaan ns. kuntoutustyönä. Siis what?

hahahahahahahahahhahahahahaha   9€ päiväpalkka!!

Voit sitten itse harkita käytätkö sen lounaaseen vai bussimatkaan. Ainiin, olihan niitä maksujakin, sähköt ja ruokaa pitäsi perheelle ostaa ja... Mutta ne saa nyt odottaa. Onhan nyt sentään työpaikka. Mitä väliä vaikkei siitä mitään maksetakaan?

Kysynkin. KUINKA MONI nyt työssä oleva olisi valmis antamaan edes kuukauden palkkansa pois? Olemaan kuukauden ilman palkkaa? (Puhumattakaan puolesta vuodesta, jota työtttömille myydään). Ei tarvitse käydä teattereissa, ei shoppailemassa viidettätoista kenkäparia kaappiin jonon jatkoksi pimeisiin bileisiinsä kaapissa, ei käydä Stockan herkussa pröystäilemässä, eikä töiden jälkeen parilla. Niin ei tarvitse edes harrastaa, huh - helppoa elämää siis!?

Ei. Mitkäs ne olikaan ne motivaatiot miksi siellä töissä ylipäätään käydään? Mitenkäs korkealla oli se raha siinä mittarissa? Ellen ihan väärin muista, taisi olla ensimmäisen viiden joukossa - heti saavutusten ja työn mielekkyyden jälkeen?

Ja tämä kaikki hyväksytään hiljaisesti. Yhteiskunnan tuella. Ja suostumuksella. Miten se on mahdollista? Ja mitä hittoa tapahtui koeajalle? Kun olen kysynyt niiltä, jotka toistuvasti aina silloin tällöin uskaltavat - raukat pahaa aavistamatta - ehdottaa jotain työkokeilua minulle; ei kukaan ole osannut sitä selittää. Että miten 4 kk koeaika eroaa siitä, että olet työkokeilussa 4 kk? Paitsi tietenkin, että toisessa maksetaan palkkaa, toisessa odotetaan työntekijältä täyttä panosta, muttei sitä arvosteta silti pennin vertaa. Työnantajalla ei ole mitään velvollisuuksia. Hän voi ottaa tuon jakson jälkeen surutta seuraavan potilaan ovesta sisään. Eikä kukaan moiti. Ja työtön jää kotiinsa itkemään, kun ei kelvannutkaan vaikka parhaansa teki - ja sinä aikana ei myöskään ollut samalla tavalla mahdollisuus hakea toista paikkaa - koska porkkana tuossa on se, että VOI olla että saat siitä työpaikan. Voi olla.

Voisiko silti olla niin, että työstä maksettaisiin palkkaa? Onko se nyt niin paljon pyydetty?!